Ulkopuolinen rahoitus

Ulkopuolisen rahoituksen saamiseksi tulee selvittää mahdolliset rahoituslähteet. Ensin selvitetään, mistä lähteistä oman organisaation kaltainen taho voi hakea tukea. Tämän jälkeen kartoitetaan ne lähteet, joiden kriteerit sopivat parhaiten suunnitteilla olevaan hankkeeseen. Lopuksi selvitetään, miten ja milloin rahaa anotaan ja mikä tahoista myös aikataulunsa puolesta on mahdollinen hakija.

Mahdollisia ulkopuolisen rahoituksen lähteitä:

• tutkimushankkeiden määrärahat (esim. Sitra, TEKES, Suomen Akatemia yms.)
• koulutus- ja tutkimushankkeet (esim. edellä mainitut ja ministeriöt, EU:n komissio, Suomen kulttuurirahasto ym.)
• kuntarahoitus
• alueellinen rahoitus (läänit, TE-keskukset)
• Raha-automaattiyhdistyksen rahoitus
• EU-rahoitus (esim. rakennerahastot, ESR, Interreg, Equal, Aluekehitysrahat, URBAN ym.)

Rahoitusta haetaan yleensä erillisellä hakukaavakkeella. On hyvä muistaa, että rahoitushakemuskaavake ei nimestään huolimatta ole varsinainen hankesuunnitelma, se on rahoittajan tarpeisiin laadittu asiakirja.

Joskus tukea myöntävä taho on valmis kehittämään ideaa yhdessä hakijan kanssa tai ainakin kommentoimaan esitettyä suunnitelmaa. Tämä mahdollisuus kannattaa hyödyntää.

Ulkopuolista rahoitusta haettaessa rahoituspäätöksiä ohjaavat seuraavat säännöt:

• yhteisöjen ja hankkeiden tukikelpoisuutta koskevat säännöt
• avustettavien hankkeiden valintaperusteet
• eri menoluokkien tukikelpoisuutta koskevat säännöt
• ennakko- ja jälkiarviointia, seurantaa, teknistä valvontaa ja varainhoidon valvontaa koskevat säännöt
• määräajat
• yleiset hakuohjeet.