Arviointikysymykset liittyvät seuraaviin aiheisiin:
- Johtaminen ja johtamiskoulutus
- Pitkän tähtäimen tai strateginen suunnittelu
Koulutus on järjestölle merkittävä resurssi, joka auttaa sitä saavuttamaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteensa, kehittämään toimintaansa ja hallitsemaan tulevaisuuttaan. Koulutuksen arviointi tukee sellaista toimintatapaa, joka auttaa järjestöä omaehtoiseen kehittämiseen.
Tietoa ja sitoutumista
Koulutus lisää tietoa järjestön toimialaan kuuluvista kysymyksistä sekä jäsenten keskuudessa että suuren yleisön joukossa ja lisää järjestön ja sen jäsenten kykyä edistää järjestön sanomaa. Näin se vaikuttaa sekä järjestöön sisäisesti että sen ulkoiseen toimintaympäristöön. Järjestötoiminnassa oppimisella on siksi myös yhteiskunnallinen ulottuvuus.
Koulu
tus myös sitouttaa vapaaehtoiset, koska se koetaan palkitsevana ja se luo järjestöön yhtenäisyyttä. Yhteen hiileen puhaltava jäsenkunta on järjestölle tärkeä asia ja koulutuksen nähdään luovan vastavuoroisuutta järjestön ja jäsenistön välille.
Osaavaa johtamista?
Järjestön johtaminen edellyttää osaamista sekä vapaaehtoisilta että palkatuilta työntekijöiltä. Esimerkiksi suomalaisissa liikuntajärjestöissä johto toivoo erityisesti saavansa koulutusta ihmisten johtamiseen sekä henkilöstön huolehtimiseksi että koko järjestön motivoimiseksi. Luottamus- tai vapaaehtoisjohdon taas nähdään tarvitsevan perehdyttämistä toimenkuvaansa. Strateginen, juridinen ja taloudellinen osaaminen koetaan myös tärkeiksi.
Järjestöissä ihmissuhdejohtaminen on tärkeämpää kuin muissa organisaatioissa, koska järjestön toimintakyky perustuu erityisesti siinä toimivien ihmisten toimintakykyyn. Ihmissuhdejohtamista tarvitaan järjestön kaikilla tasoilla, mutta aivan erityisesti paikallistasolla, jossa toimijat ovat joitain poikkeuksia lukuun ottamatta vapaaehtoisia.
Ohjeita kysymysten käyttöön
Strateginen ajattelu, kyky pitkän tähtäimen suunnitteluun ja johtaminen ovat nousseet järjestöissä 
entistä tärkeämpään asemaan. Koulutuksen osuutta kehittämistyössä ja johtamisessa ei ole helppoa hahmottaa, mutta niitä on silti hyvä miettiä.
Jos johtamiseen ja kehittämiseen liittyviä kysymyksiä valitaan kehittämisen kohteiksi, sopivia keinoja hankkia tietoa voisivat olla esimerkiksi kyselyt, haastattelut ja fokusryhmäkeskustelut. Tehtyjä toimenpiteitä voidaan analysoida seurannan avulla. Koulutuksen osuus järjestön kehittämisessä koskee hyvin monenlaisia toimijoita, joten on myös oleellista miettiä, ketkä kaikki ovat tällaisessa arvioinnissa osallisia ja ottaa heidät siihen mukaan. Järjestön kehittäminen on jäsenten ja työntekijöiden yhteinen asia.
ITSEARVIOINTIKYSYMYKSET
Koulutus, järjestön kehittäminen ja johtaminen
Koulutuksen suunnittelu ja hallinto
Koulutustilaisuudet
Kouluttajat, ohjaajat ja muut vastuuhenkilöt
Yhteistyö
Vapaaehtoiset ja henkilöstö
Tekemällä oppiminen ja osaamisen hallinta
Koulutuksen vaikutukset
