Arviointikysymykset liittyvät seuraaviin aiheisiin:
- vaikutusten seuranta
- vaikutusten laatu
Arvioinnissa on usein kyse siitä, mitä ”lisäarvoa” jokin toiminta on tuottanut. Lisäarvo voi liittyä esimerkiksi toimintaan itse (aktiivisuus lisääntyy) tai sen tuloksiin (osallistujat osaavat johtaa paikallisyhdistystä uusien ohjeiden mukaisesti). Tällaisen arvon tai toiminnon tulosten arviointi on usein hyvin vaikeaa ja arvolatautunutta, joten sitä usein vältellään.
Teoriasta käytäntöön
Järjestöissä kerätään runsaasti koulutuspalautetta, mutta se kertoo koulutuksen vaikuttavuudesta varsin vähän. OK:n arviointikeskusteluun keväällä 2008 osallistuneista jäsenjärjestöistä monella oli tarpeita kehittää koulutussisältöjen siirtämistä käytännön toimintaan. Tämä pullonkaula korostuu useissa arvioinneissa.
Usein osallistujien mahdollisuudet siirtää oppimaansa käytäntöön ei edes välttämättä heijasta koulutuksen laatua, vaan esimerkiksi yhdistyksen ryhmädynamiikkaa. Arviointia vaikeuttaa sen taustalla vaikuttavien tekijöiden moninaisuus. Opitun pysyvyys on kuitenkin tärkeä arviointikohde, jolloin asiaan voidaan palata osallistujien kanssa esimerkiksi kolme kuukautta koulutuksen jälkeen pohtimalla koulutuksen osuutta toiminnan kehittymisessä.
Vaikutuksia vai vaikuttavuutta?
Vaikuttavuudelle on esitetty monenlaisia määritelmiä, joista osa on myös varsin epäselkeitä. Niinpä tässä osassa puhutaan lähinnä koulutuksen vaikutuksista.
Jotkut tutkijat näkevät vaikuttavuuden käsitteenä, joka yhdistää toiminnan vaikutukset ja prosessin. Vaikuttavuuden arvioinnissa kysytään, mitkä tekijät vaikuttavat ”mihinkin, milloin, miten ja millä edellytyksillä”. Muissa määritelmissä vaikuttavuus nähdään löyhemmin myös jonkin toiminnon vaikutuksina.
Esimerkiksi hankkeen vaikuttavuutta arvioitaessa voidaan työkaluksi luoda nk. ohjelmateoria, joka yksinkertaisimmillaan voi näyttää tältä: jäsenten rekrytointikoulutus -> rekrytointitaidot kasvavat -> jäsenmäärä kasvaa. Ohjelmateorian pohjalta luodaan arviointisuunnitelma, joka yksinkertaistaen määrää tiedonkeruumenetelmät. Aito vaikuttavuuden arviointi vaatii useiden tutkijoiden mielestä täydellistä koeasetelmaa, mutta järjestössä sellainen on mahdotonta. On mietittävä, mikä on se lähtötaso, johon lopputuloksia halutaan verrata.
Ohjeita kysymysten käsittelyyn
Vaikka vaikutuksien arviointi on vaikeaa, tämän itsearvioinnin kysymyksiin voi vastata varsin 
vaivattomasti. Koulutuksesta saata hyöty tai ”lisäarvo” on usein järjestöille tärkeä kysymys. Tulokset ja niistä johdettavat tavoitteet ovat järjestössä usein yksinkertaisia, koska toiminta on pienimuotoista. Voidaan esimerkiksi asettaa tavoite, että jokin koulutus sitouttaa jäseniä
niin, että heistä suurin osa vetää jotakin ryhmää vielä kahden vuoden päästä.
On monia tapoja arvioida toiminnan vaikutuksia ja tätä osa-aluetta kehitettäessä kannattaa yhdistää erilaisia menetelmiä: kyselyllä voidaan saada tärkeää numeerista tietoa, mutta numeroiden takana olevat syy-seuraussuhteet usein selviävät paremmin esimerkiksi haastattelujen ja ryhmäkeskustelujen avulla. Vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi koetaan usein vaikeiksi, mutta on tärkeä pitää mielessä, kuinka paljon tietoa kulloinkin kannattaa kerätä. Tämän määrää se, kenelle ja mihin tarkoitukseen tietoa tuotetaan. Toiminnan arviointi tulee mitoittaa toiminnan laajuuden ja kulloistenkin tarpeiden mukaan.
ITSEARVIOINTIKYSYMYKSET
Koulutus, järjestön kehittäminen ja johtaminen
Koulutuksen suunnittelu ja hallinto
Koulutustilaisuudet
Kouluttajat, ohjaajat ja muut vastuuhenkilöt
Yhteistyö
Vapaaehtoiset ja henkilöstö
Tekemällä oppiminen ja osaamisen hallinta
Koulutuksen vaikutukset
TAKAISIN Koulutuksen itsearvionti-sivulle
