Näkökulma
Moniarvoinen yhteisö lisää hyvää elämää
Suomalainen Työn liitto sekä Voima –säätiö julkaisivat äskettäin arvotutkimuksen, jonka mukaan suomalaiset pitävät ominaisuuksinaan huolehtivuutta ja välittämistä sekä rehellisyyttä. Tulevaisuuden ihanneyhteiskunnassa suurimman painon saavat köyhyyden vähentäminen ja vanhuksista huolehtiminen. Maahanmuuttajia ei mainita, mutta demokratian ja oikeudenmukaisuuden periaatteet ovat meille tutkimuksen mukaan tärkeitä.
Romaneja kohdellaan kuin roskaa, julisti Amnestyn kampanja. Arabikevät, bussikuskien pahoinpitelyt, vihapuheet, kunniamurhat, perheväkivalta, syrjäytyneiden nuorten lisääntyminen…
Kansalaisjärjestöinä seuraamme yhteiskunnallista keskustelua; iloitsemme ponnisteluista demokratian lisääntymiseksi ja huolestumme viha- ja rasismipuheiden sekä –tekojen nopeasta lisääntymisestä. On selvää, että Suomi on muuttunut merkittävästi lyhyessä ajassa. Mee kotiis siitä –heitot ovat pääkaupunkiseudulla arkipäivää ja esimerkiksi romaneja sekä romanian kerjäläisiä kohdellaan eristäen.
Onko yhteiskuntaamme syntymässä uusi, uhkakuvilla täytetty elämäntapa, jossa vastakkainasettelut ja ennakkoluulot ohjaavat populistista propagandaa? Rasismin lisäksi toinen yhteiskunnassamme oleva kehitys on vieläkin huolestuttavampi. Tuloerojen kasvun myötä on käynnissä kahtiajakautuminen syrjäytyvään ja hyvinvoivaan Suomeen. Työtä pitää aina kannustaa, mutta putoavatko toiset pysyvään syrjäytymiseen jo syntymästään?
Kysyn itseltäni, mitä teen näiden huolestuttavien kehityksien katkaisemiseksi? Martin Luther King sanoi aikoinaan, että pahinta ei ole pahojen ihmisten pahuus, vaan hyvien ihmisten hiljaisuus. Samassa hengessä Pekka Haavisto sanoi syyskuussa Helsingin Sanomissa, että suomalaiset ovat huolestuttavan arkoja rasismin ja syrjinnän edessä. Suomessa on tullut luvalliseksi sanoa mitä tahansa, kenelle tahansa, kenenkään puuttumatta. Haavisto toivoo, että Suomessa käynnistettäisiin laaja välittämisen kampanja. Suomi saa maailmalla mainetta "pienenä rasismin linnakkeena". Se on Suomi-kuva, mistä enemmistö suomalaisista ei tunnista maatamme. Enemmistön pitäisi Haaviston mukaan korjata tämä suomikuva. Haavisto pelkää, että koulutetut maahanmuuttajat lähtevät Suomesta ja menetämme väen, jonka vähiten haluaisimme menettää.
Marttaliiton arvoissa on aina ollut lähimmäisen auttaminen ja kunnioittaminen sekä oman osaamisen ja voimavarojen lisääminen. Siksi haluamme puolustaa jokaisen ihmisen luovuttamatonta ihmisarvoa uskonnollisesta, poliittisesta, ekonomisesta tai ideologisesta katsomuksesta tai statuksesta riippumatta.
Koulutuksella vaikutetaan asenteisiin
Järjestönä katsomme koulutuksen, hyvien käytänteiden ja toiminnallisten esimerkkien toimivan hyvänä keinona asenteellisten mielien tavoittamisessa ja monesti elinympäristöstä opittujen, toisia syrjivien ja alistavien mallien purkamisessa.
Maahanmuuttajien perheisiin suhtaudutaan Suomessa edelleen ennakkoluuloisesti. Perheitä pidetään yhteisöllisinä ja huolehtivina, mutta otsikoihin nousevat naisten ja lasten alistaminen. Mielikuvat ovat usein kärjistettyjä. Medioissa pakolaistaustaiset suuret perheet, kaukomailta tulleet alistetuiksi käsitetyt vaimot sekä kunniaväkivalta saavat paljon huomiota.
Järjestöinä haluamme luottaa siihen, että koulutuksen kautta tuemme syrjäytymisvaarassa, kotouttamisvaiheessa tai uusavuttomina olevien osallisuutta ja tasavertaisuutta. Kansainvälisyys, monikulttuurisuus ja yhdessä toimiminen ovat osa toimintaamme. Koulutuksen ja tiedon lisääminen kasvattavat suvaitsevaisuutta ja tasavertaista osallistumismahdollisuutta yhdistystoimintaan ja kantaväestöön integroitumiseen.
Marttojen tekemä kotitalousneuvonta maahanmuuttajien kotouttamisen parantamiseksi saa aikaan pysyvää muutosta vieraasta kulttuurista tulevien perheiden keskuudessa, joille suomalaiset kotitaloustaidot ja kodintalouden hallinta eivät ole ehkä niitä helpoimmin omaksuttavia. Tästä viimeisimpänä esimerkkinä on Yhteisvastuukeräyksen varoilla toteutettu Kotirumba rullaamaan – jossa marttaneuvoja ja diakoniatyöntekijä jalkautuvat heikoimmassa asemassa oleviin perheisiin ja rakentavat arjen lukujärjestyksen ruoan laittamisesta pyykinpesuun ja nukkumiseen.
Muutosta tukevat myös maahanmuuttajanuorten mielekäs koulutus- ja työelämätapojen löytyminen ja työmarkkinoilla pysyminen. Tätä voivat olla tukemassa yhteistyöllä vakiintuneet toimijat kuten Marttaliitto, Väestöliitto ja OK-opintokeskus. Laajalla kotitalousneuvonta- ja koulutustoiminnallaan neuvontajärjestöt ovat merkittävä osa suomalaista aikuiskoulutusjärjestelmää, joka täydentää joustavasti tutkintotavoitteista koulutusta. Neuvonta ja koulutus ovat käytännönläheisiä ja ne toteutetaan lähellä asiakasta. Monipuolinen toiminta tavoittaa vuosittain satojatuhansia ihmisiä.
Elämän keskellä vaikeinta on nähdä toisessa ihmisessä lähimmäinen, asettua hänen asemaansa siten, että etsin toisen hyvää enkä vain omaani. Syrjinnän estäminen, heikoimmassa asemassa olevien tukeminen ja oman ymmärryksemme lisääminen vaatii rohkeutta. Pelko estää meitä näkemästä pyyteettömästi.
Marianne Heikkilä
Marttaliitto, toiminnanjohtaja