Havainnonti

Iso osa arkipäiväisestä arviointitiedon keräämisestä perustuu havainnoinnille. Esimerkiksi
järjestössä työntekijä osallistuu monenlaisiin tilaisuuksiin, joissa hän kerää havainnoimalla tapahtumia ja ihmisiä tietoa oman työnsä kehittämiseksi. Tämän taidon kehittäminen on osa arvioivan työotteen opiskelua.

Havainnoinnin avulla saadaan tärkeää tietoa esim. osaamisesta koulutuksen jälkeen. Sen avulla saadaan ensi käden tietoa tapahtumista ja prosesseista.

Havainnoinnin tyyppejä

Havainnointi tehdään jossain tilanteessa joko avoimesti tai salaa. Jos johonkin tilaisuuteen mennään erityisesti havainnoimaan toimintaa, avoimuus on suositeltavaa.

Havainnoija tai arvioija voi valita tietyn roolin, mikä vaikuttaa havainnoin tapaan ja siitä saatavaan tietoon. Osallistuvalla havainnoinnilla saadaan lähinnä laadullista tietoa: havainnoija tekee muistiinpanoja, mutta siinä ei käytetä esim. numeerisia lomakkeita. Osallistuvaa arviointia on kolmea tyyppiä:

  1. Arvioija etäisenä (marginal) jäsenenä – Havainnoija osallistuu johonkin ryhmään tai tilaisuuteen (esim. katsojana konsertissa), mutta on usein passiivinen tai hänen toimintansa ei ole keskeistä ryhmän kannalta. Havainnoijan on varottava, etteivät muuta osallistujat häiriinny hänen toiminnastaan.
  2. Arvioija aktiivisena jäsenenä (participant as observer) – Tässä lähestymistavassa arvioija on aktiivinen osa ryhmää ja toimii siinä, mutta ei täysin sitoutunut. Ryhmälle tehdään tiettäväksi, että arvioija havainnoi heitä. Havainnoijan tulee tutustua ryhmään ja hankkia sen luottamus. Tämän jälkeen hän voi toimiessaan myös haastatella ryhmän jäseniä. Arvioijan tulee varoa, että hänen työnsä ei häiritse ryhmää tai muuta sen dynamiikkaa. Paitsi, että arvioinnilla ei saa tuottaa haittaa kenellekään, tämä voi myös vääristää havainnoinnin tuloksia.
  3. Arvioija täysjäsenenä (complete participant) – Tässä mallissa arvioija osallistuu kaikkien ryhmän toimintaan ja havainnointi tapahtuu yleensä salaa, mikä aiheuttaa mahdollisesti eettisiä ongelmia. Niitä tulee kuitenkin varoa.

Strukturoitu havainnointi on eräs tärkeimmistä ei-osallistuvan havainnoinnin muodoista. Jako ei kuitenkaan ole aivan tarkka, koska ryhmän jäsenkin voi käyttää valmiiksi laadittuja koodausjärjestelmiä ja puhtaasti ei-osallistuva havainnointi on arviointitoiminnassa harvinaista. Ei-osallistuva havainnointi on luonteeltaan suoraa, eivätkä tässäkään osallistujat aina tiedä olevansa havainnoinnin kohteena (esim. jos he toimivat laboratoriotiloissa, joissa havainnoija on yksisuuntaisen peilin takana), vaikka avoimuus onkin suositeltavampaa

Strukturoidussa havainnoinnissa päätetään etukäteen, mitä havainnoidaan ja havainnointipöytäkirja voidaan tuottaa etukäteen. Siihen voidaan esim. kouluttajan työn arvioimiseksi tuottaa ennalta kategorioita, kuten kouluttaja hymyilee, kysyy, ottaa vastaan kommentteja jne. Havainnoidut asiat merkitään esim. esiintymistiheyden mukaan, aikajaksoilla tms.

Käytännössä järjestön toimija, joka havainnoi ympäristöään, on yhdistelmä näitä kaikkia tyyppejä: välillä hän osallistuu täysin. välillä tarkkailee ja välillä on vain havainnoija. Yhtä kaikki hänen tehtävänään on varmistaa, ettei havainnoinnista koidu haittaa osallistujille.

Miten tietoa kirjataan?

Strukturoitujen havaintomatriisien täyttäminen ja niistä arviointitiedon tuottaminen on usein suhteellisen helppoa, mutta osallistuva havainnointi on usein vaikeampaa koodata.

Yksinkertaisimmillaan se on toki hyvien ideoiden kirjaamista muistikirjaan, mutta jos havainnointia haluaa harrastaa säännönmukaisemmin, tietoa tulisi koodata jotenkin. Koodiluokituksia voivat olla mm. kuvaukset jostain, omat näkemykset, selvitettävät asiat jne. Muistiinpanoista kertyy laadullista tietoa. Usein jokainen havainnoija muodostaa oman koodausjärjestelmänsä. ”Muistikirjamerkintöjä” vartenkin voi kehittää oman systeemin.

Havainnoinnista saatava materiaali on usein hyvin subjektiivista ja siihen vaikuttavat havainnoijan omat näkemykset ja oletukset. Havainnointikyky ja muisti (joiden perusteella tietoa kirjataan) ovat usein selektiivisiä. Täyttä kuvaa arvioitavasta asiasta ei aina saakaan havainnoimalla, vaan triangulaation (ks. luku Määrällinen ja laadullinen arviointitieto…) periaatteiden mukaan havainnointiaineistoa tulisi täydentää esim. haastattelujen avulla.

Hyötyjä ja ongelmia

Havainnoinnilla on sekä hyviä että haastavia ulottuvuuksia. Havainnoinnin hyvä puoli on se, että sillä saadaan suoraa tietoa prosesseista, joka auttaa vastaamaan ”miksi?” -kysymyksiin ja arvioimaan syitä ja seurauksia. Koulutusarvioinnissakin havainnointi voi olla vastaus autenttisuuden haasteisiin.

Toisaalta havainnointi on työlästä ja usein kallista. Lisäksi silloin, kun halutaan tuottaa objektiivinen arviointiraportti, on pidettävä huolta, ettei havainnoija omalla toiminnallaan ole haitannut tai muuttanut toimintaa. Omaa työtään varten havaintoja keräävä työntekijä on toki erilaisessa asemassa, koska hän raportoi havaintojaan lähinnä vain itselleen.

HAVAINNOINTITYÖKALU

Tämä työkalu on strukturoitua havainnointia varten tehty tulostettava lomake, jossa esim. koulutustilaisuutta havainnoitaessa seurattavat asiat on päätetty etukäteen. Työkalua ei varsinaisesti ole suunniteltu osallistuvaa havainnointia varten.

Osallistuva havainnointi perustuu paljolti havainnoijan tekemiin vapaisiin muistiinpanoihin. Tähän tarkoitukseen yksittäinen lomake on usein liian tarkkaan rajattu.

Miten käytän työkalua?

Tätä työkalua on helppo käyttää. Havainnoinnin toteuttaja valitsee asiat tai kategoriat, joita hän haluaa havainnoida ja seurata. Jos hän haluaa yksinkertaisesti havainnoida joitain asioita ilman, että ajanjakso olisi sidottu, hän merkitsee havainnointikerrat esim. tukkimiehen kirjanpidolla sarakkeeseen Yksinkertainen havainnointi.

Viereisessä sarakkeessa lukee Jaksotettu seuranta. Siinä seurannan tekijä voi nimetä 10 ajanjaksoa, joilta seurattavaa asiaa seurataan (esim. 5 minuutin välein).

Lomakkeen voi helpoiten täyttää käsin. Sen voi myös tallentaa omalle tietokoneelle.

HAVAINNOINNIN DOKUMENTOINTILOMAKE

Kyselylomake
Haastattelu
Fokusryhmä
Seuranta
Palautekeskustelu
Havainnointi
SWOT-analyysi
Muita menetelmiä