Fokusryhmä

Fokusryhmä on arviointien tiedonhankinnassa usein käytetty ryhmähaastattelumenetelmä. Sen avulla saadaan halutuista teemoista runsaasti laadullista tietoa tehokkaasti. Sen avulla saadaan halutuista teemoista runsaasti tietoa varsin tehokkaasti. Fokusryhmätyöskentelyn keskusteleva ja osallistava ulottuvuus tekee siitä hyvän menetelmän järjestöjen käyttöön. Sitä voidaan käyttää helposti myös esim. nuorten parissa.

Mitä?

Fokusryhmässä haastatellaan vetäjän eli moderaattorin johdolla n. 6-12 ihmistä kerrallaan. Ryhmän ihannekokona pidetään n. 8:aa osallistujaa.

Haastattelumallina fokusryhmä on puolistrukturoitu eli osa kysymyksistä on asetettu tarkemmin ja muuten edetään teemoittain. Kysymysten tulisi olla avoimia ja keskusteluun kannustavia. Pelkkiä kyllä/ei –kysymyksiä tulisi välttää, paitsi johdantona teemoihin. Kysymysten asettelussa edetään yleisestä yksityiskohtaiseen ja vähemmän henkilökohtaisesta henkilökohtaisempaan. Fokusryhmä kestää useimmiten puolestatoista kahteen tuntiin, jossa ajassa ehditään yleensä käydä läpi n. 5 kysymystä.

Haastatteluissa korostuu ryhmädynamiikka ja se, miten vastaajat kommunikoivat ja täydentävät toisiaan. Järjestötoiminnan yhteisöllisen luonteen takia kommunikaatio ryhmässä on kuitenkin usein luontevaa ja menetelmä sopii järjestökentälle hyvin.

Fokusryhmätekniikalla saadaan paljon tietoa siitä, kuinka saman tai erimielinen ryhmä on jostain asiasta, mutta sillä ei varsinaisesti haeta konsensusta. Tärkein asia on tiedon keruu. Fokusryhmän osana voidaan kuitenkin käyttää esim. äänestykseen perustuvaa nominaaliryhmätekniikkaa, joka on esitelty kohdassa Muita menetelmiä.

Keskustelu voidaan nauhoittaa tai videoida tai kirjata ylös. Tällöin olisi hyvä, että kirjuri on joku muu kuin ryhmän vetäjä.

Miten?

Kun fokusryhmää kasataan, tulee ensiksi miettiä, keitä haastatellaan. Esim. järjestössä fokusryhmän voidaan toteuttaa esim. kouluttajien keskuudessa tai siihen voidaan kutsua eri ryhmien edustajia (vapaaehtoiset, työntekijät, asiakkaat jne.). Tähän vaikuttaa luonnollisesti tiedon intressi eli se, mitä ryhmässä halutaan selvittää. Vihamiehiä ei kannata samaan ryhmään kutsua, koska se vaikuttaa kommunikaatioon.

Ryhmää varten varataan rauhallinen tila. Mukaan tarvitaan fläppitaulu, kyniä ja paperia, nimilappuja
(jos ihmiset eivät tunne toisiaan), juotavaa jne.

Ryhmän aluksi vetäjä esittelee itsensä ja kertoo, mistä haastattelussa on kyse. Samoin osallistujat esittäytyvät. Heille on kuitenkin tärkeää painottaa, että heiltä saatavaa tietoa käsitellään anonyymisti jos tämä on tarkoituksena, eikä heidän nimensä näy esim. raportissa. Kirjurille hyvä keino on kirjata kommentit esim. vastaajanumeroittain sen mukaan, millä paikalla vastaaja istuu.

Haastattelu kannattaa aloittaa yleisluontoisilla kysymyksillä. Kysymykset ja vetäjä eivät saa olla johdattelevia, mutta jos vastaukset ovat epämääräisiä, niitä voidaan pyytää tarkentamaan. Osa kysymyksistä voi olla vastauskierroksia, mutta hyvä on saada aikaan keskustelua – usein keskustelu polveileekin jopa asian viereen, mutta siten voidaan saada ennakoimatonta ja hyödyllistäkin tietoa. Aikataulussa olisi kuitenkin hyvä pysyä.

Vetäjän tulisi katsoa, että kaikki saavat äänensä kuuluviin. Jos mukana on paljon hiljaisia osallistujia, ryhmä voidaan välillä jakaa pohtimaan jotain kysymystä pienempiin ryhmiin.

Vetäjä paljon vartijana

Ryhmätyön tulokset ovat pitkälti ryhmän vetäjän työn tulosta. Vetäjälle kokemus on hyvästä, mutta kokemattomampikin pystyy vetämään ryhmän, jos hän kiinnittää muutamaan asiaan huomiota.

Vetäjän tarkoituksena on luoda ryhmään avoin ja mukava ilmapiiri, jossa voidaan puhua kaikesta. Tämä lähtee liikkeelle jo esittelyvaiheessa. Vetäjän tulee kannustaa kaikkia ryhmäläisiä puhumaan. Omalla ruumiinkielellään ryhmän vetäjä viestii vielä enemmän kuin kysymyksillään. Vetäjän tulisikin osoittaa kiinnostusta kaikkien mielipiteitä kohtaan.

Haastattelun tarkoituksena on kerätä tietoa osallistujilta, ei vetäjältä. Tämän takia vetäjän tulee varoa tarkkaan, ettei hän esitä keskustelussa omia mielipiteitään tai tee johdattelevia kysymyksiä. Vetäjän tulee osata olla joustava, jos keskustelu lähtee polveilemaan, mutta päättäväisyyttä tarvitaan myös, että keskustelu saadaan oikeille raiteille.

Paljon tietoa

 Fokusryhmän aikana saadaan paljon tietoa jostakin asiasta. On raportoijan asia, millä tarkkuudella muistiinpanot kuvataan: haastattelut voidaan litteroida sanasta sanaan, mutta niistä voidaan myös kirjata pääasiat ja joitain hyviä yksittäisiä kommentteja. Arvioinnin tarkoitusperä määrittää pitkälti sen, miten toimitaan.

Hyötyjä ja ongelmia

Kommunikatiivisen luonteensa takia fokusryhmä sopii hyvin käytettäväksi järjestössä. Se tuo tiedonhankintaan yhteisöllisen ulottuvuuden. Fokusryhmä on myös tehokas keino tuottaa paljon tietoa lyhyessä ajassa.

Fokusryhmän ongelmat liittyvät myös ryhmään. Joskus ryhmän vastauksia dominoivat yhden tai kahden vastaajan mielipiteet. Lisäksi yksilöiltä ei tilanteessa aina saa tarkkaa tietoa, koska sosiaalinen tilanne vaikuttaa vastaamiseen: halutaan usein olla samaa mieltä enemmistön kanssa.

FOKUSRYHMÄ-TYÖKALU

Fokusryhmän toteuttamiseen liittyvä työkalu sisältää yksinkertaisen lomakkeen, jonka avulla järjestössä käyty fokusryhmäkeskustelu voidaan dokumentoida. Tämä ohje sisältää muistilistan fokusryhmän vetäjälle.

Muistilista fokusryhmän vetäjälle

FOKUSRYHMÄN VALMISTELU
1. Paikan ja tilan hankkiminen (riippuen esim. järjestön tilojen käyttöasteesta n. 6 viikkoa ennen tilaisuutta). Jos fokusryhmä vedetään esim. vuosikokouksen yhteydessä, tilasta pitää sopia etukäteen järjestäjän kanssa.
2. Haastateltavien valinta ja kutsuminen (4-8 viikkoa ennen, riippuen siitä, kuinka kiireisiä osallistujat keskimäärin ovat).
3. Kysymysten laadinta ja mahdollinen pilotointi.

HAASTATTELUTILAN VALMISTELU
4. Istumajärjestys: ympyrä tai puoliympyrä on paras, että osallistujat näkevät toisensa.
5. Vaadittavat tavarat: kyniä, paperia, mahdolliset nimilaput, fläppitaulu, kello jne.
6. Tallennuslaitteet: nauhuri tms. on mukana ja testattu (tarkista myös paristot ja mahdollinen kasetti).
7. Varaa tilaan virvokkeita osallistujille.

TILAISUUDEN JÄLKEEN
8. Käytännön asiat: tilan siivoaminen jne.
9. Muistiinpanojen purkaminen ja raportointi.
10. Osallistujien kiittäminen ja arviointitulosten toimittaminen heille (jos sovittu).
11. Muut toimenpiteet

Miten käytän työkalua?

Oheinen työkalu on tarkoitettu fokusryhmäkeskustelujen dokumentointiin. Varsinainen tiedonkeruun työkalu se ei ole. Arvioinnin tekijän tulee asettaa kysymykset ja huolehtia haastattelusta saatavan tiedon dokumentoinnista itse.

Fokusryhmän työskentely voidaan nauhoittaa tai siitä voidaan tehdä muistiinpanot. Muistiinpanojen purkaminen ja esittäminen voi tapahtua monella tasolla: sanasta sanaan litteroiden tai sitten kirjaamalla pääkohdat. Arvioinnin tarkoitusperä määrää pitkälti, kuinka tarkkaan muistiinpanoja pitää tehdä.

FOKUSRYHMÄN RAPORTOINTILOMAKE

Kyselylomake
Haastattelu
Fokusryhmä
Seuranta
Palautekeskustelu
Havainnointi
SWOT-analyysi
Muita menetelmiä

Lähteet:
Andrews, B. (2007) How to Run Useful, Inexpensive Focus Groups. Saint Paul, MN: Fieldstone Alliance. (viitattu 29.1.2008).